Nollarata oli sillei jännä, et alku meni ihan sössimiseksi. Olin tapojeni mukaisesti ihan armottoman myöhässä heti ekassa käännöksessä ja jäin toiselle puolelle aitaa ku olin aatellu. Vedettiin ihan hatusta muutamat uudet suunnitelmat ja sit päästiin taas rataan kiinni. Kontakteillakin jaksoin taistella ja keskusteltiin oikein ajan kanssa, että kuin sieltä tullaan alas.
Sm-kisoihin tarvittasta tuloksista puuttuu tällä erää kaksi nollaa. Ei mikään mahdoton saavutus. Mutta ei mikään mahdottomuus, että jää nollat saamatta. Sen verran on meno on ollut koiravetoista viime aikoina.
Mun nopee ja paras Jami:
Jekkis kisasi tänään yhden hyppärin verran. Ja voi sitä pikkurottaa kuin hienon radan tekikin. Hyl otettiin heti toisella esteellä, kun ohjaaja hätiköi ja Jekku hyppäsi renkaan ja kehikon välistä. Ei annettu kuitenkaan menoa haitata ja tehtiin aivan mahtava ja tasainen rata. Jopa kepeille sisäänmeno onnistui! Lopussa taisi vähän tassu osua muurin palikkaan, mutta sekään ei sentäs tullut alas.
Jekulla oli hyvä päivä. Pysyi nätisti startissa ja lähti vasta käskyllä. Kisakäyttäytymisestä ennen ja jälkeen startin oli oikein mallikasta. Nenu ei mennyt radalla kertaakaan mattoon eikä vääriä esteitä ei vilkuiltu. Tää oli oikeestaan eka rata Jekun kanssa, jossa päästiin oikein nautiskelemaan keskeytyksettä menosta.
Jekkiksen toinen hyppäristartti hieman kaukaa kuvattuna:
Sillä aikaa ku kisattiin, pääsiäispuput juhli meillä. Onneksi ehdittiin koirien kanssa paikalle. Leena-pupu tallensi kuvia:
No comments:
Post a Comment