Toivutaan viikonlopusta

Olipa pitkä ensimmäinen kisapäivä pikkukoiralla. Ei oltu yhtään varauduttu tuollaiseen. Onneks oli Jami mukana näyttämässä mallia miten odotellaan tunti tolkulla. Ja varmaan just Jamin innostuneisuus ja toisaalta rauhallisuus autto Jekkua jaksamaan mielettömän hyvin.

Kehäkäytöstä tulikin opeteltua sitten urakalla. Sen verran monta kertaa jouduttiin kehää kiertämään. Jotenkin se Jekku vaan tajus nopeesti homman, eikä vikuroinnu mitenkää mahottomasti. Kotona ku kokeiltiin näyttelyhihnaa ni en saannu sitä millään pysymään ravilla, kehässä pysyi hyvin. Iltapäivällä oltiin kyllä molemmat niin väsyjä, ettei varmaan ollut parasta menoa kehässä.

Kaikista haasteellisin osuus päivässä oli luokkavoittajan valokuvaaminen. Ei vaan osata =D Onneks oli hyvähermoinen kuvaaja! Verkostakin bongasin näyttelykuvia.

Maanantain treeneissä otettiin rauhallisesti. Jekkis oli aika pihalla. Kepit se juu kyllä pujotteli, mutta ei sillä ollut mitään käsitystä siitä mitä oli tekemässä. Jekku pujotteli täydellisesti edellisen koiran hajujäljen perusteella =D Puomia mentiin ekaa kertaa täyskorkeana ja se oli kivaa. Seuraava valloitus olisi ollut a-este, mutta jätettiin se seuraavaan kertaan vielä.

Kotonakaan en jaksanut kiusata valokuvaamisella, kuten kuvasta näkyy. Ja koska Jekku on aina Jekku, se ei missään tapauksessa halunnut olla pokaalin vieressä.