Jekku agittaa 2.

Oi joi, kun oli nuori poika miettinyt juttuja viikon aikana. Enää ei toiset koirat saaneet provosoitua rähisemään, kun Jekulla oli tärkeämpää tekemistä. Häkissäkin se odotteli jo nätimmin vuoroaan. Ja voi miten siitä oikein ylpeys loistaa, kun on tehty juttuja ja saatu palkkaa ja kuinka se katsoo silmiin ja ottaa kontaktia ja seuraa hienosti vierellä. Tiinakin sanoi, että hurja muutos tapahtunut (verrattuna pari kuukautta sitten tilanteeseen).

Ensin tehtiin suoraa putkea ja sitten vähän mutkaputkea. Nyt sain paremmin otettua kontaktin ja pidettyä Jekun istumassa ennen estettä. Tein pelkkiä jättöjä (pari askelta) ja palasin palkkaamaan. Jekku tarjosi kovasti maahanmenoa, mutta nyt ollaan tarkkoja ja vaaditaan se mitä on pyydetty.

Tehtiin myös pussia. Appari piti kangasta ylhäällä aluksi. Jekku oli rohkea ja meni pussista ilman, että kangasta nostettiin. Lopuksi muisteltiin pöytää pari kertaa ja se ei jännittänyt enää yhtään, mutta sitä käskyäkään Jekku ei olisi malttanut odottaa, kun tiesi, että siellä on varmasti namia.

Kaikki harjoitukset tehdään hihnassa ja Jekulle ei tehdä paljoo toistoa. Sille on tärkeintä hakea sopivaa työvirettä, työskentelymotivaatiota, yhteistyötä ja pikkuhiljaa kasvattaa malttia.