Keskiviikkona ihmeteltiin taas kontakteja. Emmä saa Jamia millään sikaileen treeneissä esim. keinulla sillei ku kisoissa joka kerta. Tässä viikon pähkäiltyä päädyin taas jälleen vaihtamaan kontaktikäskyä. Noissa ulkokisoissa toi sihiseminen on aika turhaa, emmä usko et Jami kuulee sitä yhtään. Testataan nyt sit seuraavissa koitoksissa vähän reippaammalla äänellä käskytystä.
Perjantaina mulla oli aamulla molemmat mukana. Jamin kanssa tehtiin toko. Avon liikkeet tälläkin kertaa. Muuteen jees, mutta noutamista ei tehty liikkeenä. Jami otti aika kovat kierrokset kapulan heitosta (metalli), ni päädyin vaan heitteleen ja noutaan ite. Täytyy ottaa jossain vaiheessa yllärinouto sillei et ei ehi ees alkaan nykiminen ja piippaus. Tai sitten vaan ihan lyhyeltä matkalta nostoja ja perusasentoon palaamista.
Jekkis oli kovaääninen kannatusjoukko. Pääsi pikkukoirakin vähän hulinoimaan, pari kertaa suora putki ja pussi. Jekkiksellä nousee kierrokset ihan kamalasti noin nuoreksi kaveriksi. Sen kaa pitäs alotella vimmattu tokoilu, et pysyy joku kuri ja järjestys.
Jekku kävi vyöhyketerapiassakin taas. Todettiin, että muutos on huomattava ja se on koko ajan mennyt parempaan suuntaan. Mua lämmittää kauheasti, kun se on alkanut hyväksyä omaa laumaa ympärillä ja hyppää usein syliinkin.
Jekun trimmi tuli ihan puun takaa. Vielä jokunen viikko sitten karva oli tiukasti kii. Nyt kahvia litkiessä portailla huomasin, että sehän lähtee ihan isoina tuppoina käteen. Siispä nyppimishommiin. Uskomatonta, mutta Jekkua on melkein helpompi trimmata ku Jamia! Kuitenkin kysymyksessä on sen ensimmäinen ihan pohjavillaan asti trimmaus.
Jamikin odottelee kohta trimmausta, kuten kuvasta näkyy..
No comments:
Post a Comment