Jekkulaisella alkaa olemaan ikää se neljä kuukautta ja tuntuu, että se olis aina kuulunu jengiin. Tihutöiden osalta saldo on vielä avaamatta ja lattiaakaan ei ole pitkään aikaan luututtu. Aikamoinen pentu siis. Jami on edelleen aivan liian kiltti ja haavoilla pennun hampaista. Viime yön ne nukkuivat kimpassa sohvalla, kun en jaksanut houkutella niitä koiraportin taakse makkariin. Niin se Jekkukin alkaa saamaan uusia vapauksia, kun osoittautuu luottamuksen arvoiseksi.
Olipa hauska yks ilta katella, kun Jekku alko putsaamaan Jamin korvia ja kyllä se yritti hampaatki puhistaa. Meikäläisen naaman peseminen (ja hampaitten pesun yrittäminen) kuuluu Jeksun joka päiväisiin rutiineihin. Ja silloin, kun Jeks haluu omaa aikaa, se menee pariks tunniks lelukoriin syömään puruluuta.
Tälllä viikolla jäi pentukoulu väliin, mutta sosiaalisuutta ollaan koitettu harjoitella kovasti. Jekun mielestä vaan on edelleen todella hämärää, jos joku tarjoaa sille namia tai muuten osoittaa kiinnostusta. Kerrassaan epäilyttävää tuollainen. Muutenhan se on lähes peloton pentu. Ei sen maailmaa järkytä tehosekottimet eikä pyykkikoneet, eikä mikään muukaan. Toisin kun meidän Jami, jonka maailma menee vieläkin pilalle esim. lattialle kolahtavasta hihnan lukosta x)
Ruokana Jekku käyttää Nutroa. Jami luottaa edelleen kotikokkauksiin. Pari perjantaita tässä onkin mennyt hirveä silputessa ja pakastellessa. On se Jekkukin maistellut hirven lihaa, ja vähän maksaa ja sydäntäkin. Saatiin myös hirven verta jälkeä varten. Vieläköhän sitä ehtis ennen lunta tekemään jälkeä.
Jamppa kulkee agiradalla sikahyvin. Mä oon kanssa jaksanu keskittyy treeneissä viime aikoina vähän paremmin ja ollaan kyllä saatu Ninan treeneistä hirmusti irti. Aika paljon ollaan haettu semmosia meille toimivia kuvioita ja keskitytty ajan säästöön. Jamihan ei oo mikään maailman notkein koira pyöritellä, sille sopii enemmän suht suorat linjat.
Koulun kanssakin vielä taistelen. Marraskuu menee opintovapaalla. Käytännössä vähän vapaampaa ja aikaa koirille aamuisinkin enemmän. Mutta todellisuudessa sitten kaikki vapaa-aika, esim. viikonloput, töitten parissa ku jotain pitää saada ruokakupin pohjalle ja vuokrakin täytys maksaa.
Jahas, ja just tätä kirjottaessa tuli puruluuepisodi. Jekku yritti niellä liian isoa pientä palaa. Onneks olin tässä vieressä ja tajusin, että mitä se puhisee. Sormet kurkkuun ja aikamoinen pala siellä olikin. Ja tästä opiksi ja kaikki pikkupalat kerätään heti pois.
5 comments:
Kivoja kuulumisia Hämeen perheidyllistä :) Terkkuja jäppisille meitin friiduilta!
Terkkui takas Oulun flikoille!!
Ajax on menehtynyt puruluun vuoksi Islannissa, joten ole varovainen. Bulletilta olen kahdesti kaivanut kurkusta luun, joten ei enää puruluita meillä. En anna edes isoja hirven luita, josita voi tulla pitkiä kapeita siivuja, ainoastaan pehmeitä kylkirimpsuja.
Ajax on muutes Jamin isoisä.
Niin ja edelleen voitte tulla meille marraskuun kaamosrallin ajaksi, muonitan ja pidän hyvänä molempia poikia ja sinuakin:)
Joo, ei oo mikään vitsi noitten luitten kanssa. Kyl täytyy vaan valvovan silmän alla niitä antaa.
Ei me varmaan sit kuitenkaa kaamosralliin asti. Vaik Jami kyl varmaan haluiski kotiseutumatkaileen =)
Post a Comment