Mä ihan inspiroiduin kevään viimeisellä kurssilla, joka käsitteli pelejä ja pelaamista, koulussa siis. Nyt oon koittanu pitkästä aikaa pelata tollasta fps-räiskintää, half-life 2 nimeltään. Mutta osoittautuu tää pelaaminen aika haastavaks Jamin kanssa. Jotenkin se aina hiffaa et oon peliä käynnintämissä koneella ja sit alkaa mun vahtiminen. Mieluiten on päästävä syliin, koska siitä pääsee sitten tiukissa pelin käänteissä parhaiten osallistumaan ja rauhottamaan mua naamaa nuolemalla.. pelaa siinä sitten ku yks poistaa meikkii samalla (ja tietenkin mä oon niin hellämielinen, et syliinhän saa tulla jos siltä tuntuu).
Jamia taitaa jotenkin huolettaa mun reaktio peliin, sellaiset tahattomat, joita ei itse edes tajua. Ja toisaalta sitä kiihdyttää ilmeisesti näppäimistön nopea näpyttäminen. Täytyy laittaa Jami varmaan iltakylään joku kerta et sais yhen illan pelata ilman et joku läppää koko ajan kättä tassulla tai nuolee suunkin sisäpuolelta =)
No comments:
Post a Comment