Käytiin paikkaamassa väliin jäänyt treenikerta meidän tulevassa kesän ryhmässä. Ryhmän nimi on tavoitteelliset ja ne onkin siellä tosi hyviä ja nopeita ja startannu ainakin epiksissä (ja Jamin mielestä ne oli tosi isoja, siis koirat).
Radat oli hirmuvaikeita. Tai varmaan pitäsi sanoa haasteellisia.. ainakin mulle ja Jamille. Ei me olla totuttu noin monimutkaisiin pyörityksiin. Jami on kehittänyt sellaisen ongelman, ettei se halua hypätä yksin 45 cm aitoja. Eli siis jos kutsun sitä vaikka kahden aidan takaa niin se tulee vauhdilla aitojen ali (jopa änki ittensä läpi jostain välistä, vaikka laitettiin kaksi rimaa). Jos ohjaan vieressä, niin hyppää kauniisti. Kuulemma Jampalla ei riitä vielä ihan itseluottamus tähän.
Ja sitten ne alastulokontaktit, ihan hakusessa. Voi kun me päästäis jossain vaiheessa treenaamaan ihan kaksin ilman häiriötä, niin koitettas saada näitä hyppyjä ja kontakteja kuntoon.
Hippi on hipille hippi, ajatteli Jami, kun istui lähtökäskyä odottamassa ja bc-Elli lähti lähestymään yllättäen takaa. Jamin piti käydä pölläyttämässä kaveri takaisin paikalleen ja meikä huutaa taas täysillä Jami *kelettä. Tuli onneksi takaisin suosiolla.
Muutenkin Jamia jännitti uudessa ryhmässä enemmän. Tyyppi tärisi vähän koko ajan ja halusi jopa istua sylissä. Joudutaankohan me alkaan panostaan enemmän, ettei oltais ihan luusereita =)
2 comments:
Ette te mitään luusereita oo! Pientä alku jäykkyyttä vaan. Se on ihan hyvä että Jami anto Ellille vähän opetusta. Elli on turhan utelias ja olihan se nyt outo tilanne, kun joku outo ja ihmeellinen koira oli meidän vuorolla treenaa :)
Joo oli kyllä aika sähäkkä tunnelma hallissa ja Jami on sen verran vilkas, että se ei paljon tartte toiselta koiralta kontaktia ja on heti mukana.
Jami lähettää terkkuja Ellille!
Post a Comment