Eilen tehtiin pitkää rataa. Ja mä vielä viimeiselle esteellä sekosin omiin jalkoihin ja menin polvilteen. Ja sitten uudestaan sama juoksulenkki, kiitti Tiina =) Ei meillä ihan surkeasti kuitenkaan mennyt mennyt, mitä nyt kontaktit tulee radan edetessä huolimattomiksi, mutta muuten tuntui suht sujuvalta.
Harjoiteltiin myös aidan taakse kiertämistä ja takakautta hyppäämistä. Jami oli innoissaan, kun tuli tollasta pikkuhiomista. Mulla tosin on sormet vieläkin kipeet ja neljästä kohtaa on nipistetty sillei et ihon alla on verta. Oli liian hyvät herkut palkkana. Emme käytä enää peuran lihaa treenimielessä.
Kaatui vielä toinen peura tällä kaudelle sen yhden hirven lisäksi. Meikä, jo kymmenen vuotta vannoutunut vegetaristi, joutui silppuamaan lihatauhkaa Jamille sopiviin annoksiin pakkaseen. Mitäpä en tekisi koirani takia...
Jamin iholla asusteleva malasseziahiiva on pysynyt alkuvuodesta kurissa. Korvat silloin tällöin vielä punoittavat, mutta eivät ole eritteiset. Jamin ruokaan on lisätty paljon lihaa. Lähinnä tuota peuraa ja myös hirven maksaa kevyesti keitettynä silloin tällöin. Teollinen kuivaruoka on vielä listoilla, mutta se on herkkiksille soveltuvaa ja määrää vähennetty ja korvattu muulla.
2 comments:
Voi että on kiva lukea tuosta ruokapuolesta!!
Joo ja Jami rakastaa sen uutta ruokavalioo, lähinnä toi raaka rehellinen liha on semmosta joka hävii sekunnin sadasosassa ruokakupista.
Ei sen puoleen et Jamilla olis ikinä ollu mitään heikkoo kupin tyhjentämisessä muutenkaan..
Post a Comment