Kauheeta häsläämistä

Voi meitä säheltäjiä! Oli sellainen farssi Hyvinkäällä mätsärissä, että huh huh. Homma alkoi jo loistavasti menemään päin seiniä heti ilmoittautumisessa, kun mulla aukesi sormesta vanha haava ja se tihkui sitten verta puolisen tuntia. Ihanaa, että oli mukana Karin, joka piteli sähäkässä mielentilassa ollutta Jamia sen aikaa.

Kehässä Jamin liikkeet oli ihan holtittomia, onneksi pöydällä seisominen tällä kertaa luonnistui. Jouduttiin seisomaan vaikka kuinka kauan ja liikkeitä katsottiin uusiksi ja sitten taas seistiin. Tuomarilla taisi olla vaikea valinta ja Jamilla tunnetusti on aika vähän hermoja vielä tuohon seisomiseen, varsinkin kun kaikki koirat ja tapahtumat olivat takana ja olisi pitänyt tuijottaa vain seinää edessä. Loppujen lopuksi päädyttiin siniseen jengiin ja olin tosi onnellinen kun päästiin pois kehästä, sillä Jamin seisominen loppuajasta oli pelkkää hyörimistä.

Mun moka oli, kun en tajunnut että luokassa on niin vähän koiria ja sinisten kehä alkoi melkein heti ja me kun Jamin kanssa ulkoiltiin onnellisesti. Juostiin kehään, noloa! Jami oli saanut jo käytännössä kyllikseen kehässä seisomisesta ja riekkui miten sattui. Mä yritin pitää pannasta kiinni ja yhtäkkiä huomasin, että hemmetti: mulla on panta kädessä ja koira irti. Nopeesti sain (onneksi) niskavilloista kiinni ja pannan takaisin.

Tuntui tämäkin arvostelu kestävän ikuisuuden. Kaiken tuskan lisäksi Jami alkoi haukkua takaisin jollekin kehän laidalla räksyttäjälle. Jamista tuli sinisten neljäs, koska luokassa oli aika vähän osallistujia. Jami osallistui tällä kertaa aikuisten luokkaan.

Vaikka mun mielestä meidän tämänkertainen esitys pöydällä oloa lukuunottamatta oli surkeista surkeinta, nautti Jami antaumuksella kotiin päästyään nurmikolla palkinnoista. Vinkulelukin säilyi ehjänä ja luu maistui tosi makoisalle aurinkoisella nurmikolla. Osallistujat saivat tosiaan myös uintilahjakortin kylpylään ja ajattelin tilailla Jamille uintiaikaa sitten kun mulla loppuu koulu ensi viikolla ja työt alkavat vasta kesäkuussa.