Agirotuilemassa

Mun kauheen nihkeilyn ja eräitten määrätietoisen houkuttelun tuloksena ilmottauduttiin agirotuun joukkuekisaan. Meidän joukkue oli jankk:in mediborderit eli Kalle, Milo, Manu ja Jami. Päästiin näppärästi Milon kyydissä ja ihme ja kumma Jami suostu älyttömän hyvin matkustamaan vieraan uroksen kaa autonperässä häkeissä. Jamia kyllä aluks jännitti kamalasti ja se tärisi vähän. Milokin kertoi sille hiljaa et kenen autoon se on tulossa ja Jami nöyrty makuulle sen vieressä.

Teivon raviradalla oli aika lämmin ja jäähdyteltiin koiria märkien pyyheliinojen alla. Joukkuerata oli helpohko. Meidän joukkue myöhästy startista, mut päästiin kuitenki radalle. Jamin kanssa mentiin ekana. Kontakti a:lla oli taas vähäinen, sanoisin olematon, jopa näkymätön, mut tuomari kai näki jotain x) Vitonen nappastiin putkelta kiellosta, ku Jamilla meni hetki kauemmin pussissa ku olin aatellu ja ehin liikkuun vähä liikaa ja Jami jäi käteen kii. Keinun kontakti melko hyvä, vähän varasti. Puomin kontakti kans parempi ku aikoihin. Pysähty millisekunniks. Ei se sillei tuu alas asti ku treeneissä, mut onneks ees jotenki.

Seuraavana startannu Kalle livisti startista innoissaan Jamin perään. Onneks mulla oli Jami tiukasti sylissä. Jami murisi ja yritti hyppää pois, ku radalla sil ei oo ystäviä, ei ees sitä ainutta.. Onneks Kallekin kuitenki pääs oikeeseen suuntaan matkaan pikkulenkin jälkeen. Milo ja Manu tekivät myös hyvät radat.

Ja kaikkea sitä näkee. En olis uskonu et Jami kävelee ikinä neljän borderiuroksen porukassa välittämättä muista mitään. Mutta näin me vaan käveltiin ruokareissulla, peräkanaa ja vierekkäin, kaikki rauhallisesti. Manu (joka ei kans juuri vieraista uroksista perusta) jopa pussas Jamia korvaan ja Jami vaan katto et jaa. Oon vieläki ihan ihmeissäni. Jamilla oli kyl tosi kiva "koirafestari"päivä kaikesta päätellen!